Arkisto 2006
|
Nettisanomat
torstai 2006-09-14. Näin
meitä hallitaan (Jakso n). Vuoden limbo! Eero
Heinäluoma: "Kyllä
opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi
tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu tapahdu
kansalaispalkalla." Pääkirjoitus.
Opintotuen
määrä? HMMM… Eero
Heinäluoma uskoi opintotuen olevan lähes tuhat euroa
kuussa. Lue!
Enhän minä! - Opintotukeen liittyvän budjettikeskustelun
kävivät Vanhanen, Saarela ja Huovinen. Minä en ollut
lainkaan mukana, Eero Heinäluoma sanoo. Kuvateksti. Iltalehti
keskiviikko 2006-09-13. Lue!
Julkinen sekoilu. Iltalehti
keskiviikko 2006-09-13. Lue!
Näin Heinäluoma
sanoi. Katkelmia haastattelusta
Ylioppilaslehdessä. Iltalehti
keskiviikko 2006-09-13. Lue!
Heinäluoma
tukee ateriatuen korotusta. Keskisuomalainen maanantai 2006-08-28. Lue!
Pari
piirua jäärän suuntaan. Kauppalehti. Presso lauantai
2006-08-26, Lue!
Suomen
perustuslaki pilkattavana. Sanat.fi - 2002-05-30. Lue!
Extra!
Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki ei nouse? Ylioppilaslehti
perjantai 2006-09-08 Lue!
43
kommenttia Lue! Aivan
maksimissaan, Herra ministeri. Ylioppilaslehti.
Pääkirjoitus perjantai 2006-09-08 Lue! |
Nettisanomat
torstai 2006-09-14.
Iltalehti keskiviikko
2006-09-13.
|
Nettisanomat
torstai 2006-09-14.
Näin meitä hallitaan (jakso
n).
Vuoden
limbo! Eero Heinäluoma:
"Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen. Ei missään opiskelu
tapahdu kansalaispalkalla." Pääkirjoitus.
Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.
Opintotuen
määrä? HMMM…
Eero Heinäluoma uskoi opintotuen
olevan lähes tuhat euroa kuussa. Raili
Nurvala. raili.nurvala @iltalehti.fi Piinapenkki.
Eero Heinäluoman (sd) tiedot budjetin kiistakysymyksestä,
opintotuen tasosta, osoittautuivat hatariksi Ylioppilaslehden (11/2006)
haastattelussa. Hän uskoi että opiskelija saa opintotukea
760 euroa ja sen päälle vielä asumislisää.
Todellisuudessa korkeakouluopiskelijan opintotuki muodostuu 259 euron
opintorahasta ja maksimissaan 201 euron asumislisästä kuukaudessa.
Lisäksi opiskelija saa halutessaan valtion takauksen 300 euron
kuukausittaiseen lainaan.
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma,
miksi et tiedä, paljonko opintotuki on?
- Kyllä valtiovarainministeri tietää etuuksien suuruusluokat,
mutta ei hänellä voi olla täsmällistä lukua
mielessä.
- Minä en ottanut osaa koko opintotukikeskusteluun budjettia valmisteltaessa.
Sen kävivät pääministeri Matti
Vanhanen (kesk)
ja ministerit Tanja
Saarela (kesk) ja Susanna Huovinen (sd). Saarelalla ja Huovisella oli joitain esityksiä ja
pääministeri totesi, ettei niitä oteta huomioon.
Hävettääkö tietämättömyys?
Hävettääkö,
ettei tunne opintotuen määrää?
- Suuruusluokat kyllä tiedän ja niillä täytyy pärjätä.
Aiotko nyt perehtyä asiaan?
- Opintotukiasiat valmistelee opetusministeriö. Jos tulee uusia
ehdotuksia, niihin paneudutaan.
Opintotuen sanotaan olevan 760 euroa.
Summa sisältää kuitenkin 300 euron opintolainan. Onko
laina opintotukea?
"Kyllä opintolaina on opintotukea. Opiskelu on investointi tulevaisuuteen.
Ei missään opiskelu tapahdu kansalaispalkalla."
Millaiset välit Saarelan kanssa?
Mistä syksyn opintotukinäytelmässä oli kyse?
- Siitä, että on enemmän toiveita kuin mahdollisuuksia.
Millaiset välit sinulla ja Saarelalla
on?
- Ihan hyvät välit.
Onko episodista jotain opittavaa?
- On. Tarvitaan huolellisuutta asioiden valmistelussa ja asioiden laittamisessa
tärkeysjärjestykseen.
Kuvateksti: Enhän minä! - Opintotukeen liittyvän budjettikeskustelun kävivät
Vanhanen, Saarela ja Huovinen. Minä en ollut lainkaan mukana, Eero
Heinäluoma sanoo.
Iltalehti
keskiviikko 2006-09-13.
|
|
Iltalehti
keskiviikko 2006-09-13.
Julkinen
sekoilu
Opintotuki nousi polttopisteeseen elokuun budjettiriihessä, kun
kulttuuriministeri Tanja Saarela ja valtiovarainministeri Eero Heinäluoma kärhämöivät julkisesti. Opiskelijat jäivät
riidassa ilman ateriatuen ja tulorajojen korotusta.
Heinäluoma ja Saarela syyttivät toisiaan neuvotteluhaluttomuudesta.
Demareiden varapuheenjohtaja Pia Viitanen vaati eduskuntaa korjaamaan ”Saarelan epäonnistumisen”.
Demareiden ja keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajat Jouni
Backman ja Timo Kalli ilmoittivat, että ateriatukea nostetaan 20 senttiä. Eilen
budjetti eteni eduskuntaan, Kipakoissa puheenvuoroissa vaadittiin opiskelijoille
lisätukea. Jopa hallituspuolueiden pääpuheenvuoroissa
edellytettiin tuleva eduskunta ja hallitus korjaamaan opintotuen puutteet.
Opiskelijajärjestöt luovuttivat eilen runsaat 127 000 nimeä
sisältävän adressin päättäjille ja vaativat
15 prosentin korotusta opintorahaan.
Saarela ei ollut eilen eduskunnassa maanantaisen suolistoleikkauksen
vuoksi.
Iltalehti keskiviikko
2006-09-13.
|
|
Iltalehti
keskiviikko 2006-09-13.
Näin
Heinäluoma sanoi
Katkelmia Eero Heinäluoman haastattelusta Ylioppilaslehdessä.
Opintotuen enimmäismäärä
opintolainoineen on nyt 760 euroa kuukaudessa. Se riittää
vuokran jälkeen juuri ja juuri ruokaan. Mitä terveisiä
lähettäisitte opiskelijoille?
- Sen terveisen, että opintotuki, mukaan lukien laina, käytettäisiin
hyväksi. Sillä syntyy mahdollisuus täyspäiväiseen
opiskeluun.
Sillä 760 eurolla?
- Siinä ei tainnut olla asumislisä mukana?
Kyllä oli. Asumislisä, opintoraha
ja opintolainan maksimiosuus.
- Ja maksimissaan kaikki?
Kyllä.
- Joo, no tässä täytyy tehdä vertailu muiden ryhmien
minimietuuksien tasoon Suomessa ja opintotukeen kansainvälisesti…
Sitten vaalikeskustelussa tuen jatkoparannukset varmasti nousevat puheeksi.
Isompien ratkaisujen osalta se menee kyllä ensi vaalikauteen.
Iltalehti keskiviikko 2006-09-13.
Kuvateksti: Enhän
minä! -
Opintotukeen liittyvän budjettikeskustelun kävivät Vanhanen, Saarela ja Huovinen. Minä en ollut lainkaan mukana, Eero
Heinäluoma sanoo.
Iltalehti keskiviikko
2006-09-13. |
|
Ylioppilaslehti.
Alkuperäinen haastattelu.
Maailmassa
on virhe: Miksi opintotuki ei nouse?
Vakiopalstat · Lehti 11/2006 (08.09.2006)
Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma, miksi opiskelijat
eivät mahtuneet ensi vuoden budjetin köyhyyspakettiin, vaikka
neljännes opiskelijoista elää köyhyysrajalla?
Päätös oli, että tehdään tiettyjä
täsmätoimia suurimmissa vaikeuksissa olevien ihmisten auttamiseksi.
Jäseniä on kaikissa mukana olleissa ryhmissä tuhansia,
ei satoja tuhansia. Keskusteluissa mukana olleet molemmat sosiaali-
ja terveysministerit tuntevat paremmin tämän filosofian,
sitä täytyy kysyä heiltä.
Opintotukirahoja leikattiin yli 7 miljoonalla eurolla, joilla
olisi voinut aloittaa esimerkiksi opintorahan portaittaisen korottamisen.
Mihin kiireisempään tarkoitukseen nämä rahat menivät?
Hetkinen, leikattiin?
Niin. Viime vuodelle opintotukeen budjetoitua summaa leikattiin
uudessa budjettiesityksessä yli 7 miljoonalla eurolla.
Ei ole mitään leikkauksia tehty opintotukeen. Hallitus on
parantanut useampaan kertaan opintotukea. On tehty päätös
muuttaa opintolaina verovähennyskelpoiseksi. Se oli erittäin
hyvä muutos, joka takaa, että opiskelija voi keskittyä
mahdollisimman kokopäivätoimisesti opintoihin ja käyttää
opintolainaa tähän.
Erittäin merkittävä lisäys oli myös kaksi
vuotta sitten tehty päätös asumislisän maksimimäärän
nostamisesta. Se on toteutettu. Ja tänä syksynä vähennetään
vanhempien tulojen vaikutusta opintotukeen alle 20-vuotiaiden osalta.
Joten kyllä hallitus on tehnyt parannuksia opintotukeen.
Opintotuen enimmäismäärä opintolainoineen
on nyt 760 euroa kuukaudessa. Se riittää vuokran jälkeen
juuri ja juuri ruokaan. Mitä terveisiä lähettäisitte
opiskelijoille?
Sen terveisen, että opintotuki, mukaan lukien laina, käytettäisiin
hyväksi. Sillä syntyy mahdollisuus täyspäiväiseen
opiskeluun.
Sillä 760 eurolla?
Siinä ei tainnut olla asumislisä mukana?
Kyllä oli. Asumislisä, opintoraha ja opintolainan
maksimiosuus.
Ja maksimissaan kaikki?
Kyllä.
Joo. No tässä täytyy tehdä vertailu muiden ryhmien
minimietuuksien tasoon Suomessa ja opintotukeen kansainvälisesti,
että mikä on opintotukijärjestelmien taso muissa maissa.
Sitten vaalikeskustelussa tuen jatkoparannukset varmasti nousevat
puheeksi. Isompien ratkaisujen osalta se menee kyllä ensi vaalikauteen.
Joanna Palmén
Ylioppilasllehti perjantai 2006-09-08.
Maailmassa
on virhe: Miksi opintotuki ei nouse?
43
kommenttia artikkeliin “Maailmassa on virhe: Miksi opintotuki
ei nouse?” Lue!
|
|
Aivan
maksimissaan, Herra ministeri
Pääkirjoitus · Lehti 11/2006 (08.09.2006)
Tämän
lehden sivulla 11 valtiovarainministeri Eero Heinäluoma
kysyy tärkeän kysymyksen: ”Ja maksimissaan kaikki?”
Kysymys
viittaa Heinäluoman epäilyyn siitä, ettei 760 euron
kuukausittaiseen opintotukisummaan ole laskettu jokaista mahdollistasenttiä
mukaan.
Kyllä
on laskettu. Myös laina.
Juuri
siksi moni opiskelija kysyy parhaillaan samaa kysymystäkuin
ministeri Heinäluoma. Onko 760 euroa tosiaan se täysi
summa, jolla ihmisen pitäisi itsensä kuukauden ajan elättää?
Vuokran ja pakollisten laskujen jälkeen sillä voi ostaa
joka päivä jonkinlaista ruokaa, jos sattuu saamaan halvan
opiskelija-asunnon. Jos sellaista ei löydy, käy kehnommin.
Jo nyt kolme neljästä opiskelijasta on tutkitusti vähävaraisia.
Opiskelijalle
kerrotaan tavan takaa, että luennolla ja kirjastossa
olisi hyvä istua aamusta iltaan ja jättää töissä
käynti vähemmälle. Valmistu nopeasti, maksa veroja,
tuota, kuuluu hallituksen käsky. Budjettineuvottelujen alla
opiskelijat odottivat, että hallitus antaisimahdollisuuden
tehdä kuten komennetaan. Toivottiin, että viimeksi vuonna
1992 tarkistettu ja sen jälkeen jo viidenneksen reaaliarvostaan
menettänyt opintoraha olisi viimein nostettu nykykulujen tasolle.
Myös
opintotuen tulorajojen korottaminen olisi lohduttanut opiskelijaa.
Se olisi kuitenkin ollut hallituksen oman tavoitteen vastaista ja
auttanut vain osaa opiskelijoista.
Vaan kuinka
kävi? Isot kihot taisivat ajatella, että ei herranjestas,
eihän vaalivuonna kannata antaa rahaa nuorille, jotka eivät
kuitenkaan äänestä. Kuin pilana, opintotukibudjettia
leikattiin. Viime vuoden tukimenoista oli tulorajojen paukkumisen
ja tukien jälkipalautusten vuoksi jäänyt käyttämättä
yli 7 miljoonaa euroa. Ne saksittiin ensi vuodelta sukkelasti.
Opiskelijan
saama rahasumma ei onneksi käytännössä pienene.
Miljoonien säilyttäminen laskelmissa olisi kuitenkin riittänyt
opintorahan asteittaiseen nostamiseen mainiosti.
Kyllä,
tiedetään, vaatimaton elintaso kuuluu opiskeluaikaan.
Nykytuillaollaan kuitenkin jo paljon vaatimattoman alapuolella.
Opiskelija on, kuinka sen nyt sanoisi, täysin persaukinen ja
jumalattoman hädissään.
Siksi
kansanedustajien kannattaisi ensi viikolla budjettia käsitellessään
miettiä, mistä kertoo tämän lehden sivulla viisi
oleva kysely. Siinä liki 60 prosenttia helsinkiläisten
korkeakoulujen opiskelijoista ilmoittaa olevansa valmis rahoittamaan
opintojaan pimeillä töillä.
Miettiä
kannattaa myös, mistä nykyisellä nälkämenolla
tulevat ne kovin kaivatut huippuosaajat. Kuka sen kansainvälisesti
kilpailukykyisen talouden rakentaa?
Nyt on
nimittäin niin, että opiskelijasukupolven voimat riittävät
pian innovoimaan ainoastaan uusia tapoja syödä kuivaa
leipää.
Elina
Kervinen
Ylioppilaslehti. Pääkirjoitus perjantai 2006-09-08
Aivan
maksimissaan, Herra ministeri
YlioppilaslehtI:
Yksi kommentti artikkeliin “Aivan maksimissaan, Herra
ministeri”
1. Marita Råman
kirjoitti 13.9.2006 kello 21.25
Kansanedustajat eivät piittaa nuorten toimeentulosta. Opintotuen
ostovoima on heikentynyt, mutta se ei anna aihetta toimenpiteisiin
hallituksen mielestä. Sen sijaan ilman omantunnon tuskia hallitus
on korottanut roimasti kansanedustajan palkkoja.
Siihenkö kaikki rahat menivät? Opintotuki ja kansanedustajain
palkat maksetaan yhteisistä varoista. Miksi edustajat ovat
tarvinneet parikin roimaa korotusta palkkaansa aikana jolloin opiskelijoille
ei ole suotu markkaakaan lisää?
Tämän
lisäksi opiskelijan työssäkäynti on kaksiteräinen
miekka. Monilla aloilla opintovaatimuksissa on huomattava määrä
pakollista työharjoittelua, joista maksetaan huonosti tai ei
lainkaan palkkaa. Eikö tällainen pakollinen palkaton työn
teettäminen ole oikeastaan orjuuttamista? Mielestäni on
ja lisäksi se on lähes perustuslain vastaista, koska työtä
tekevät eivät ole samanarvoisessa asemassa, kun työstä
ei saa edes minimipalkaksi luonnehdittavaa korvausta.
Lainaa ei voi
myöskään laskea suoraan opintotueksi, koska se on
maksettava takaisin. Laina on laina, vain opiskelijoiden edellytetään
kustantavan opiskelunsa lainarahoituksella, vaikka työsuhteiden
pysyvyys tai saanti ei ole turvattua valmistumisen jälkeenkään.
Käytäntö on siten omiaan vain saattamaan vastavalmistuneen
velkakierteeseen, josta nouseminen on vaikeaa.
Vaikka nuoruus
onkin parhaimmillaan huoleton ja tulevaisuuteen luottava, niin monen
opiskelijan taloudellinen pakkokurimus stressaa ja haittaa opintoja.
Hallituksen toimet ja puheet ovat ristiriitaisia eivätkä
herätä luottamusta talouspolitiikan hoitoa tai politiikkaa
kohtaan.
Aikuisena työssäkäyvänä
veronmaksajana paheksun syvästi opiskelijoiden eriarvoistamista
ja toivon todella, että palkattoman harjoittelu-työn teettäminen
lailla kiellettäisiin ja opintorahaan tehtäisiin indeksikorotus,
joka vastaa vuoden 1992 tasoa.
Nuorista poliitikot
eivät piittaa, mutta joka nuorella on vanhemmat. Nouskaa puoltamaan
lastanne niin röyhkeydelle tulevat rajat vastaan.
|
Elokuvalipulla kohtuuton hinta.
Nettisanomat torstai 2006-08-31.
"Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta", 2006-08-28 maanantai, Keskisuomalainen. Tanja Saarelan kuva liittyy viereisellä sivulla oleviin kirjoituksiin "Naisen oltava viisas ja kaunis. Politiikka: Rumempikin mies pärjää hyvin, kun asiat ovat hallinnassa." ja "Mediajulkisuus ratkaisee politiikassa yhä enemmän." Kuva. Kuva: Pertti Manninen."
|
Nettisanomat torstai 2006-08-31.
Heinäluoma tukee ateriatuen korotusta
Helsinki, STT
"Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd) näyttää vihreää valoa opiskelijoiden ateriatuen korotuksille. se voidaan tehdä budjettiesitykseen eduskuntakäsittelyn yhteydessä. Heinäluoma kertoi sunnuntaina Radio Novan Kansalaistori-ohjelmassa, että hän keskusteli asiasta perjantaina mm. pääministeri Matti Vanhasen(kesk.) kanssa." … "Heinäluoma huomautti, että opiskelijoiden aterioiden hinnoissa on korotuspaineita. Jos yhteiskunnan tuki ei kasva, opiskelijat joutuvat itse maksamaan hinnannousun." ... 2006-08-28 maanantai, Keskisuomalainen. |
Nettisanomat torstai 2006-08-31.
Pari piirua jäärän suuntaan
"Suomi on täynnä keski-ikäisiä ja sitä vanhempia jääriä, jotka eivät jätä käyttämättä tilaisuutta muistella, kuinka heidän omassa nuoruudessaan hiihdettiin kesät talvet kilometrien taival kouluun pelkissä risaisissa kumisaappaissa, suksisauvalla susia hätistellen.
Tältä pohjalta pohdiskellen kaikenlaiset parannukset pullamössösukupolven opintotukeen tuntuvat tietenkin täysin tarpeettomilta. Ja tarpeetonta opiskelijoiden elintason tarkistaminen on näköjään myös hallituksen mielestä. Kylläinen opiskelija on laiska opiskelija.
Lopputulos tulkittiin tappioksi kulttuuriministeri Tanja Saarelalle, joka ajoi budjettineuvotteluissa 20 prosentin korotusta opintotuen tulorajoihin. Tappio ja tappio. Aika moni äänioikeutettu opiskelija muistaa nyt, kuka sentään yritti järjestää heille rahaa." 2006-08-26, Kauppalehti. Presso . Raha & Valta. Lisäpöytäkirja. Kari Huoviala. |
Nettisanomat maanantai 2006-08-28.
19.04.2006. "Vaikuttavat". Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
"Tuntuu hyvältä kun voi vaikuttaa".
Keskiviikko 2006-04-19. "Keuruulaiset Milla-Maaria Hietanen ja Matleena Mikkonen ojensivat Tanja Karpelalle lähes 70 000 nimen adressin turvallisten ja opettavaisten lastenohjelmien puolesta. ... Lue!
|
Pääkirjoitus. Jaloa tiedonvälitystä. 2006-04-19.
Turvallisten ja opettavaisten lastenohjelmien puolesta-adressista kerrottiin myös Ylessä, radiossa ja ehkä myös Keski-Suomen uutisissa eilen tv:ssä (epävarma muistikuva). Tietenkin ehkä myös muualla, näitä vain seurasin. Tänään tästä adressista ei yksi asiaomainen SanomaWSOY:n Helsingin Sanomat kirjoittanut halaistua sanaa ... Lue! |
Opintotukikiistelyä vuosi sitten!
Miten meitä hallitaan? Tapaus Tanja Karpela ja opintotuki. Mikä on totuus?
Kirjoitus sunnuntaina 2005-10-02.
Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisi lähes perättäisinä päivinä selostusta kulttuuriministeri Tanja Karpelan taistelusta toisen asteen opiskelijoiden opintorahan korottamisesta tai ainakin siitä, että täysikäisten, yli 18-vuotiaiden vanhempien tulot eivät vaikuttaisi opintorahaan. ... Lue! |
Nettisanomat maanantai 2006-08-28.
Vuosi sitten. Karpela vs. Pietilä. Lue! |
Nettisanomat maanantai 2006-08-28.
Jarkko Seppälä, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja.
Kuka muistaisi opiskelijoita?
Hallitus pääsi viime keskiviikkona sopuun vaalibudjetista ja päätti rangaista opiskelijoita 8 miljoonan euron suuruisella summalla.
Korkeakouluopiskelijoille linja on sama, johon on alettu jo tottua: rajataan opiskeluaikoja, pakotetaan elämään opintolainalla, ei mahdollisteta täyspäiväistä opiskelua, mutta ei myöskään mahdollisteta työkokemuksen hankkimista, vaikka se parantaisi työllistymis-
mahdollisuuksia.... Lue!. |
Suomen perustuslaki pilkattavana. Kirjoitus 2002-05-30.
Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa perustoimeentuloonsa ainoana ihmisryhmänä Suomessa.
Suomen perustuslain pitäisi taata kansalaisten tasa-arvoisuus lain ja hallinnon edessä. Näin ollen perustoimeentulo on turvattu lailla ja asetuksilla.
Yhtä ryhmää lukuunottamatta: Opiskelijat pakotetaan ottamaan lainaa pankista elämiseensä. Opiskelujärjestöt ovat kannelleet tästä oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle.
Ympäripyöreässä vastauksessa hyväksytään vallitseva tilanne. Näin Suomi kantaa huolta nuoristaan.
Pertti Manninen 30. toukokuuta 2002. Lue! |
1999
"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta." Lue!
"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista." Helsingin Sanomien pääkirjoitus, (lehden vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen). Lue!
"Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."
Suuri Sanan Selittäjä Zyskowicz Lue!
Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin!
Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea! Lue!
Kuva: Selkänahka vaarassa!
Kuva: Lisää Leikkauksia tulossa? Kuva,
nettisanomat elokuun 12. päivänä 1999 |
Nettisanomat maanantai 2006-08-28.
2006 "Opiskelijat vastustivat budjettia performanssilla & VM kiistää Saarelan väitteet neuvottelu-
haluttomuudesta". Helsingin Sanomat lauantaina 2006-08-26. Kuva.
"Opiskelijat: Banderolleilla ja performanssilla kritiikkiä poliitikkojen budjetille & Eero Heinäluomalta vaaditaan hyvä selitys". Keskisuomalainen lauantaina 2006-08-26. Kuva. |
Nettisanomat maanantai 2006-08-28.
"Sanomapallo". Kuva: Pertti Manninen. Kuva.
Vuosi sitten!
"Budjetti: Rikkaalle reippaasti ja köyhällekin vähän eli hyvinvointivaltion pohja uhattuna."
Varallisuusveron poistamisesta Keskisuomalainen kirjoitti otsikkoaan myöten, Helsingin Sanomat ei halaistua sanaa! Lue!
Maailman lyhin satu: Helsingin Sanomien selostus varallisuusveron poistamisesta. Lue! |
"Elokuvalipulla kohtuuton hinta"
1999
nettisanomat.com 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999
"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta."
"Jos leikkaus toteutetaan, menettää opiskelijaperhe pahimmillaan yli 7000 markaa vuodessa, keskimäärinkin pitkälti yli 4000 markkaa.
Vertti Kiukas, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen
lue lisää hallitusohjelmapetoksesta
"Yksilöön näin voimakkaasti kohdistuville leikkauksille saa totisesti etsiä vertailukohtia sosiaaliturvamme historiasta."
... Loppukeväästä alkoi kuulua huhuja, että esitys toteuttaisiin eräänlaisena kauhuvaihtoehtona: yhteisöasujilta sekä opiskelevilta avo- ja aviopareilta vietäisiin kesäajan tuet sekä alennettaisiin heidän korvausprosenttiaan, mutta yhdenkään opiskelijan edut eivät paranisi. Monesta hallitusneuvotteluja käyneestä suusta kuitenkin vakuutettiin, ettei tällaista voi tehdä.
Budjettiriihessä hieman lievennettiin valtiovarainministeriön kaavailuja, millä säästetään 130 miljoonaa. Yksittäisten opiskelijan ja opiskelijaperheiden kohdalla leikkaus koettelee toimeentuloa todella rankasti, eikä ainakaan ole omiaan "vahvistamaan turvallisuutta ja hyvinvointia".
Jos leikkaus toteutetaan, menettää opiskelijaperhe pahimmillaan yli 7000 markaa vuodessa, keskimäärinkin pitkälti yli 4000 markkaa.
Vertti Kiukas Ilta-Sanomissa maanantaina 09.08.99 "Hallitus petti ohjelmansa" |
nettisanomat.com 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999
"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."
Helsingin Sanomien pääkirjoitus, (lehden vastaava päätoimittaja on Janne Virkkunen).
lue lisää leikkauksista
"Pienetkin leikkaukset tuntuvat opiskelijan kukkarossa pahalta, mutta kaikki on suhteellista."
...Yksinäisen korkeakouluopiskelijan opintotuki ja asumislisä voivat nousta nykyisin 21 546 markkaan yhdeksässä kuukaudessa ja 28 728 markkaan vuodessa. Summat eivät ole pieniä.
Kalenterivuoden maksimituki ei poikkea paljon siitä, mitä keskituloinen maksaa veroina vuodessa palkastaan. Mitä sitä sanotaankaan? Ilmaista lounasta ei ole.
Helsingin Sanomien pääkirjoittaja keskiviikkona 04.08.99 "Opiskelijoiden tukien leikkaukset"
Maksimissaan (johon vain harvat opiskelijat yltävät) alle 2400 markkaa kuukaudessa elämiseen: asumiseen, ruokaan ja kaikkeen muuhun! Kannattaa kyllä olla kateellinen kohta siellä uudessa norsunluu- eiku lasitornissa!
nettisanomat.com 12.08.99. pm |
nettisanomat.com 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999
"Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."
Ben Zyskowicz, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja
lue lisää leikkauksista
"Kokoomuksen lähtökohtana on ollut tiukka budjettilinja."
...Kirjoittajat ovat kommenteissaan kuitenkin unohtaneet uudistuksen hyvät puolet. Ylivoimaisesti suurimmalla osalla eli opintotuen asumislisää nauttivilla 95 000 opiskelijalla tuki nousee keskimäärin 39 markalla kuukaudessa...
Lähtökohtana ei suinkaan ole ollut säästöjen kohdistaminen tiettyihin väestöryhmiin. Toisaalta valtiontalouden säästöt merkitsevät yleensä aina joidenkin kohdalla saavutettuihin etuuksiin puuttumista.
Valtiontalouden tervehdyttäminen ja valtion velkaantumisen vähentäminen ovat pitkäjänteistä politiikkaa, josta hyötyvät eniten juuri tulevaisuuden veronmaksajat.
Ben Zyskowicz Helsingin Sanomissa maanantaina 09.08.99 "Uusi asumistuki lisää voittajia"
Suuri Sanan Selittäjä Zyskowicz
sai sittenkin sanansa solmuun, suuret selitykset suistivat suohon.
Siis: Saara, Santtu sopeutukoon suden suuhun.
Sittenkin: Suuri Selittäjä sulautukoon Saharaan sakaalien seuraksi! |
nettisanomat.com 1999/ 02 torstaina elokuun 12. päivänä 1999
Kuva: Selkänahka vaarassa!
(kuvan henkilöt ovat sattumalta mukana kuvassa) kuva: pertti manninen
Köyhät opiskelijat, painukaa helvettiin!
Ette maksa tarpeeksi pankinomistajien tukea!
Kuva: Lisää Leikkauksia tulossa?
(kuvan henkilöt ovat sattumalta mukana kuvassa) kuva: pertti manninen |
http://www.nettisanomat.com/2006/09/14/etusivu.html
Arkisto 2006 |